Kaluston vaikutukset turvallisuuteen, työhyvinvointiin ja yrityksen maksuihin

Written byjuho@effifleet.fi
Image for Kaluston vaikutukset turvallisuuteen, työhyvinvointiin ja yrityksen maksuihin

Toimiva kalustonhallinta on keskeinen tekijä, joka vaikuttaa merkittävästi yrityksen turvallisuuteen, työhyvinvointiin ja kustannuksiin. Jokainen kalustoa omistava varmasti tietää, että kuluja koituu muun muassa kunnossapidon, käytön ja pääomakustannusten muodossa, mutta mitä maksaa turvallisuus ja ergonomia, tai pikemminkin niiden ongelmat?
Eläketurvakeskuksen mukaan suurissa, yli 2M€ palkkoja maksavissa yrityksissä työkyvyttömyyseläkemaksut määräytyvät kahden vuoden aikana tapahtuneiden työkyvyttömyystapausten määrän mukaan. Näiden maksujen kertoimet vaihtelevat välillä 0,1 - 5,5, kun keskivertoyrityksen maksukerroin on 1, milloin noin 0,8 % palkkasummasta työkyvyttömyyseläkemaksuihin [1]. Mikäli maksat 2 000 000 € palkkoja ja työkyvyttömyyseläkemaksusi on keskiverto 0,8 %, maksat siitä siis 16 000 € vuodessa. Tämä siis maksukertoimella 1 ja maksimi on 5,5, jolloin maksusi voi olla yli viisi kertaa suurempi, mikäli työkyvyttömyyseläketapahtumia on paljon. Toisaalta, se voi olla kertoimella 0,1, mikäli niitä on vähän.

Varman mukaan kuljetusalan työkyvyttömyyden syistä noin 40 % on tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvia, lisäksi noin 14 % johtuu verenkiertoelinten sairauksista [3]. En ole lääkäri, mutta löisin vetoa jälkimmäisen johtuvan istumisesta. Näihinkin asioihin työnantajat voivat vaikuttaa merkittävästi tekemällä oikeanlaisia kalustohankintoja ja ottamalla ergonomian huomioon ajoneuvojen varustelussa. Ergonomiset ratkaisut, kuten säädettävät istuimet ja helppokäyttöiset ohjaimet, voivat vähentää työntekijöiden fyysistä kuormitusta ja siten ehkäistä tuki- ja liikuntaelinsairauksia.

Varman vinkit ovat:

  • erilaiset hallintalaitteiden säädöt
  • ergonominen istuin ja sen aktiivinen säätöjen käyttö
  • työn tauottaminen
  • elpymisliikunta sekä
  • kuljettajan hyvä fyysinen kunto.

Sairaspoissaolojen kustannukset

Vielä suurempi taloudellinen vaikutus lienee kuitenkin sairaspoissaolojen vähentämisellä. Näiden tarkka kustannus voi olla vaikeasti laskettavissa, mutta arviot päiväkohtaiselle kustannukselle pyörivät noin 350 € suuruusluokassa. Tämä lienee melko vahvasti sidoksissa toimialaan, mutta lienee selvää, että kallista on. Varmalla on sivuillaan laskuri, jolla voi arvoida oman yrityksen poissaoloprosentin todellisia kustannuksia [4]. Laskurin mukaan 100 henkilöä työllistävän, 3000 henkilöstön keskiansion ja 4,5 % vuotuisen poissaoloprosentin omaavan yrityksen säästö on n. 50 000 € mikäli poissaoloja vähennetään 10 %. Melko merkittävä säästö siis, ottamatta edes huomioon sairauspoissaolojen vähentämisen vaikutuksia pitkällä tähtäimellä, esimerkiksi yllämainittujen työkyvyttömyyseläkkeiden osalta.

Tiesitkö, että kuljetusala on tapaturmataajuudeltaan kolmanneksi vaarallisin toimiala, ja jakeluliikenne kuljetusalasta vaarallisin [3]?

Maine ja vastuullisuus

Turvallisuus ja työhyvinvointi eivät ole pelkästään taloudellisia kysymyksiä, ne vaikuttavat myös yrityksen maineeseen. Yritykset, jotka panostavat työntekijöidensä hyvinvointiin ja turvallisuuteen, nähdään vastuullisina ja luotettavina työnantajina. Tämä voi parantaa yrityksen mainetta ja auttaa houkuttelemaan sekä pitämään parhaat osaajat. Tämä lienee tärkeää varsinkin kuljetusalalla, missä käsittääkseni tekijöistä on jatkuva pula. Painottaisin kuitenkin vielä sitä Vastuullisuutta. Vuonna 2025 pääsevät vastuullisuudestaan raportoimaan kaikki yritykset, jotka täyttävät kaksi kolmesta kriteeristä [5]:

  • Yli 250 työntekijää
  • yli 50 miljoonan euron liikevaihto tai
  • yli 25 miljoonan euron tase.
    "Lisäksi tulevaisuudessa CSRD:n vaikutukset ulottuvat myös pienempiin yrityksiin niiden kuuluessa CSRD-standardin vaikutuspiirissä olevien suurten yritysten hankintaketjuihin." [5]. Tämä lienee oleellista melko monelle kuljetusalan yritykselle.
    CSRD tarkoittaa "Corporate Sustainability Reporting Directive" eli kestävyysraportointidirektiivi.

On helppoa väittää olevansa vastuullinen, mutta se oikea vastuullisuus punnitaan teoissa. ESG-raportoinnin S tulee sanasta Social, eli sosiaalinen vastuu ja kuten yllä olevilla esimerkeillä on kuvattu, on sosiaalisella vastuulla myös suora vaikutus yrityksen tulokseen. Voi siis olla hyvinkin kannattavaa, sekä tuloksen, että vastuullisuuden osalta alkaa kiinnittämään huomiota yrityksesi työntekijöiden hyvinvointiin siltä osin, kun se on vastuualueidesi osalta mahdollista.

Yhteenveto

Tässä omia ajatuksiani toimenpiteistä, millä voi olla positiivinen vaikutus työhyvinvointiin:

  • Suojavälineet kuntoon - melu on tyypillisin ammattitauti kuljetusalalla [3], mutta pitäkää huolta, että kypärät/kolhusuojat, sekä silmäsuojat on käytössä silloin kun niitä tarvitsee.
  • Ergonomia kuntoon - Esimerkiksi Varmalla on vinkkejä siihen, minkälainen istuin on hyvä ja minkälaiset säädöt sillä tulisi olla. Myös työterveyshuolto auttanee tässä. Oletteko muuten pitäneet huolta, että kuljettaja osaa käyttää hänen allaan olevaa penkkiä ja sen säätöjä? Tietääkö hän mikä on ergonominen asento?
  • Seuraa vointia - Mielenterveyssyistä johtuvat sairaspoissaolot ovat melko merkittävä osa kaikista poissaoloista ja joidenkin lähteiden mukaan kasvamaan päin. Pitättekö huolta, että tiedätte miten työntekijänne voivat, muuten kuin vuosittain järjestettävällä kyselyllä? Kaikkiin työntekijää kuormittaviin tekijöihin ei voi vaikuttaa, mutta vaikuttakaa niihin mihin voitte. Esimerkkeinä työn organisointi, johtaminen ja työajat
  • Siisteys kuntoon - Jokainen varmasti ymmärtää, että sisäilmalla on merkittävä vaikutus työhyvinvointiin - silloin kun siinä on ongelmia. Ei kukaan halua työskennellä tunkkaisessa toimistossa, eikä siivottomuus taida ainakaan auttaa sairaspoissaoloihin. Ei auton ohjaamo liene yhtään erilainen siinä suhteessa? Kuinka usein esimerkiksi verhoilu pestään? Hallintalaitteet desinfioidaan?
  • Johtaminen - Olen kuullut sanottavan, että kaikki ongelmat on johtamisongelmia. En välttämättä ihan niin pitkälle menisi, mutta yllä mainitut toimenpiteet ovat johtamisesta kiinni.

Pohditko, kuinka sinun yrityksesi voisi parantaa kalustonhallintaa ja vähentää kustannuksia? Heräsikö tästä kysymyksiä? Jaa ajatuksesi ja kokemuksesi kommenteissa!